sunnuntai 29. kesäkuuta 2008

Dennis Wilson - Pacific Ocean Blue 1977

Dennis oli rantapoikien ainoa oikeasti surffaava jäsen. Enemmänkin sekoilijana (mm. Charles Mansonin Perhe kämppäsi Wilsonin himassa) tunnettu veljes oli yllättäen vastuussa monesta 70-luvun alun Beach Boys-levyn pelastaneesta loistokappaleesta. 1977 hän julkaisi ainoan soololevynsä (samassa paketissa julkaistavaa 'Bamboo'-plättyä ei koskaan julkaistu oikeasti). Kannessa kameraan tuijottava Jim 'The Dude' Lebowskia ulkonäöltään muistuttava sekokäyttäjä levytti jylhän ja riipaisevan luotauksen omasta elämästään, rakkaudesta ja ongelmistaan.

Levy oli kadonneen levyn maineessa; vinyylipainosta lukuunottamatta sitä ei oltu uudelleenjulkaistu aiemmin. Levyn taso oli puskaradiossa noussut myyttisiin mittoihin. Eikä tämä Beach Boysin parhaisiin levyihin verratessa häviä.

tiistai 24. kesäkuuta 2008

Black Sabbath - Heaven & Hell 1980

Ozzy oli lähtenyt soolouralle ja bändi oli vähän dinosauruksen maineessa. Mitä yhtye teki? Palkkasi 150 cm ÄÄNTÄ, eli Ronnie James Dion ja siirtyi soittamaan astetta nopeampaa NWOBM:ää. Parhaimmillaan Sapatti oli Ozzyn aikoina, mutta Dio oli yhtyeen paras laulaja.

maanantai 23. kesäkuuta 2008

Spiritualized - Songs in A & E 2008

Entisenä Spiritualized fanina täytyy tunnustaa, että olen skipannut pari viimeistä levyä (eli koko 2000-luvun tuotannon). Ne ovat kuulostaneet toivottoman ikävystyttäviltä ja samat hommathan Beach Boys teki jo 70-luvun alussa.
Täyteen hintaan ostettu uusi levy säikäytti alussa; samaa tylsää gospelia. Mutta loppua kohti lämpeni ja lähti uudestaan käyntiin. Eikä tämä johdu pelkästään säälistä likellä kuolemaa käynyttä Jason Pierceä kohtaan, vaan levy toimii oikeasti.

perjantai 20. kesäkuuta 2008

Beck - Loser (single) 1994

Lukion lopussa olin jo innostunut kovasti musasta, mutta se tuntui väsähtäneen brittiosaston kohdalta täysin. Niihin aikoihin radiosta tuli tämä biisi, mikä tuntui herättävän musiikin uudelleen eloon. Nimibiisin lisäksi tältä cd-singleltä/ep:ltä löytyy muutama muukin hyvä biisi; mm. Totally Confused ja MTV Makes Me Wanna Smoke Crack, josta tuli joku college-hymni.. Mutta tässä on Beastie Boysin ohella samaa musikaalista anarkiaa, mikä piristi tuolloin.

maanantai 16. kesäkuuta 2008

Nirvana - (MTV) Unplugged in New York 1994

Ironisesti Nirvanan paras levytys on akustinen setti Evilpahan satelliittikanavan studiolivessä. Toisaalta MTV oli juuri se, joka teki pikku punk-bändistä sen suuren monsterin.

Pat Smearsilla ja Meat Puppetsilla vahvistettu trio on rosoisimmillaan ja tiukimmillaan. Akustisuus lisää vain särmää ja coverivalinnatkin tuovat esiin, ettei Nirvana ollut vain yhden sarkan kyntäjä. Setti oli Cobainin viimeinen tv-esiintyminen.

Sleepy Sleepers - Hevi tappaa 1982

sunnuntai 15. kesäkuuta 2008

Haikara - Haikara 1971

Love-Recordsin katalogin ulkopuolellakin oli joukko suomiproge-bändejä jotka olivat kansallisen tason yläpuolella. Lahtelainen Haikara toimi suomenkielellä King Crimsonin ja Van Der Graaf Generatorin maisemissa. Lyömäsoittimissa istuu kuvataiteilijanakin kunnostautunut (+ Sperm-yhtyeessä ja Sliippareissa toiminut) Markus Heikkerö.

Alkuperäinen vinyyli taitaa tällä hetkellä pitää suomessa käytettyjen levyjen hintaennätystä. Jotain neljänsadan euron pintaan. Itse maksoin cd-uusintapainoksesta 4,90e. Hyvin toimii.

lauantai 14. kesäkuuta 2008

Flaming Lips - Soft Bulletin 1999

Flaming Lips oli tuttu aikaisemmalta ysärivuosilta. En hirveästi lämmennyt niiden aiemmalle (teko)taiteelliselle mökälle, jossa oli toki kuitenkin hetkensä. Neljän yhtä aikaa soitettavan kokeellisen Zaireeka-sekoilun päälle bändi yllättäen läväyttikin tämän levyn. Pelkästään avausbiisin 'Race for the Prize' rumpusoundin on pakko olla viesti jostain äärettömästä neroudesta. Itse pidän orkesteria tämän päivän kokeellisena Beach Boysina.

maanantai 9. kesäkuuta 2008

Johnny Thunders - So Alone 1978

Thundersin eka oikea soololevy on on oikein kiva punkpop-levy. Eikä silleen Blink 182 tyyliin, vaan Shangri-Las coveri Lontoon punk-kerma taustalauluissa, oikein romanttisia balladeja ja muutama menopala. Thundershan kitaroi kyllä komeasti ja lauloi ..no persoonallisesti. Sid Vicious teki samanlaisen levyn, joka varmasti myi kultaa, mutta vain sadistimasokistit kuuntelevat sellaista paskaa tänä päivänä. Tää on hyvä.

perjantai 6. kesäkuuta 2008

Kraftwerk - Trans Europe Express 1977

1977 julkaistiin sekä Pistolsien 'Never Mind the Bollocks', että Kraftwerkin 'Trans Europa Express'. Ainakin jälkimmäisen äärettömästä vaikutuksesta populäärimusiikkiin voidaan olla varmoja. Joka äidin ihanne vävypojan näköiset miekkoset julkaisivat levyn, joka viihtyy tänäkin päivänä sämpläyspöydillä. Nimibiisi + Metal on Metal on sellainen elektoyhdistelmä, että kivet pois kiskoilta.

torstai 5. kesäkuuta 2008

Kate Bush - Aerial 2005

En ollut aiemmin hirveästi Kate Bushin fani, vaikka pari levyä hyllystä löytyikin. Radiosta tullut biisi tältä pitkän levytystauon päättäneeltä levyltä sai kuitenkin kiinnostumaan. Hyvä levy ja vaikea sanoa mitä tämä oikein on. Melkein kaikki jutut hard-rockkia ja diskoa lukuunottamatta löytyy. Kakkoslevy rakentuu taustalta aina silloin tällöin nousevan linnunlaulun ympärille. Kestää kuuntelua.

keskiviikko 4. kesäkuuta 2008

The Who - Live at Leeds 1970

Kaikkien livelevyjen äiti ja isoäiti. Alkuperäinen painos sisältää 36:den minuutin leikkauksen bändin keikasta Leedsissä helmikuussa 1970. Kakkospuolen My Generationissa luetaan sellainen riffimyrsky ja biisiin saadaan ujutettua viisi muutakin rallia. Tätä pitää soittaa LUJAA.

Bo Diddley - RIP 1928 - 2008

tiistai 3. kesäkuuta 2008

Bob Dylan - Desire 1976

Desire jakaa Dylan diggarit kahteen koulukuntaan; toisten mielestä se on tyhjänpäiväinen levy, toisten mielestä taasen täysi mestariteos. Itse kuulun jälkimmäiseen ryhmään. Epäpuhtaasti, mutta suuresti soitettu ja laulettu levy on Dylanin ja Jacques Levyn (jolla oli teatteritausta) yhteissanoittama. Tämä aiheuttaakin sitten kaiken maailman Hectoreille näppyjä. Mun mielestä yksi kolmesta parhaasta Dylan-levystä.