tiistai 24. marraskuuta 2009

Mika Rättö - Polkupyörällä vuokkopenkereelle 2009

Mistä tietää, että on jonkun tyypin fani? Siitä, että ostaa levyllisen yli kymmenen vuoden takaisia kotinauhoituksia?

Mika Rätön 'soololevy' on siis kooste vuosina 96-97 tehdyistä himanauhoituksista. Albumi poukkoilee jonkin verran, mutta ei sinänsä tarjoa mitään yllätyksiä miehen myöhempiä tekemisiä seuranneelle. Itse asiassa levy voisi monin paikoin olla vain pari vuotta sitten äänitetty. Periaatteessa.
Levyllä alkaa muotoutua Mika Rätön hahmo, joka on suomenkielinen, teatraalinen ja hyvän kuuloinen. Mutta ehkä myös vailla sen syvällisempiä ajatuksellisia merkityksiä.

Musiikillisesti liikutaan akustisen Kuusumun profeetan esiasteilla sekä impressionistisissa ja elokuvallisissa tunnelmissa. Ja Rättö & Lehtisalon elektronisessa tohinassa.

Ihan ok levy, jonka melkein parasta antia on yllättäen kansivihkosen haastatteluteksti. Siinä tämä peräkammarinpojan ja taiteilijan risteytys käy läpi nauhoitustensa tekoajan ajatuksia ja prosessia.

1 kommentti:

Petri Lahtinen kirjoitti...

Mika tuli tutuksi Kankaanpäässä opiskellessa aikoinaan 90-luvun puolessa välissä, siitä lähtien seurannut miehen tekosia tiiviisti. Ihan samaa mieltä, kansivihko oli kaikkein hauskinta luettavaa. Fanboy olen minäkin, kun tollasia neliraiturihässäköitä ostelen...! :-D