perjantai 7. marraskuuta 2014

Levyhylly 7-vuotta ja 1000 postausta

Länsimaisessa kristillisessä perinteessä luvun seitsemän on katsottu olevan pyhä luku ja raamatussakin siihen viitataan useaan otteeseen. Heti kirjan alussa maailma luotiin seitsemässä päivässä ja viimeisenä itse jumalakin lepäsi. Luku seitsemän liittyy myös kristillisyydestä ponnistaneen antroposofian periaatteisiin lapsen kehitystä jaotettaessa seitsenvuotiskausiin. Suomessa seitsenvuotias astuu systeemin rattaisiin aloittaessaan samaisena vuonna pakollisen oppivelvollisuutensa.

Mitään näin korkealentoista ei kuitenkaan liity Levyhylly-blogiin, vaan voin vain todeta, että internet-aikaan nähden se on ollut pitkäikäinen. Oikeastaan kaikki ne blogit, jotka linkkasin oikeaan palstaan aloittaessani vuonna 2007 ovat joko loppuneet, tai päivitystahti on pudonnut vuosittaiseksi. Tämä on sikäli harmi, että sieltä löytyi aikanaan erittäin mielenkiintoista tavaraa.
Verkon oma elämä kehittyy ja tällä hetkellä pitemmät tekstithän ovat OUT ja lyhyet tumblr-tyyliset pelkkiin kuviin tai äänitiedostoihin kehittyneet tykitystavat IN. Levyhylly on kuitenkin ihan tahallisesti marssinut päinvastaiseen suuntaan kirjoitusten pidentyessä alkuaikaan nähden viisinkertaisiksi julkaisutahdin samaan aikaan hidastuessa.

Tilastotyökalusta selviää, että Levyhylly on pienen, mutta uskollisen lukijakunnan suosiossa. Piikit kävijämäärissä näkyvät lähinnä silloin, kun joku kirjoitus on vahingossa niin hyvä, että se leviää piirin ulkopuolelle, taikka olen kirjoittanut jostain pikkubändin julkaisusta jota yhtye promoaa sitten eteenpäin.

On rehellisesti sanoen täyttä sattumaa, että pyöreä tuhannes postaus sattuu juuri seitsenvuotispäivälle. Tahti on hidastunut ja elämä postausten takanakin vaihtanut paikkaa. Oma uudelleen aktivoituminen musiikin tekemiseen alkoi myös jokseenkin samaan aikaan Levyhylly-blogin kanssa ja on syönyt päivä päivältä enemmän käytettävää aikaa. Ja näin pitääkin olla. Soitan tällä hetkellä laskutavasta riippuen kolmessa- tai neljässä eri projektissa kahdella eri paikkakunnalla, joista kumpikaan ei ole nykyinen asuinpaikkani. Keikkaakin on tullut soitettua ja autossa istuttua pitkin maamme eteläistä osaa.

Seitsemässä vuodessa myös musiikin julkaiseminen tai sen niin sanottu kriisi ovat olleet selkeästi havaittavissa. Aloittaessani musiikin fyysisen julkaisun yksi pääongelmista oli piratismi ja vertaisverkot. Jotain spotifyiden sekä muiden ilmaisten ja maksullisten musiikkipalveluiden voimasta kertonee kuitenkin se, että rapidshare ja muut vielä sulkemattomat vastaavat alkavat olla tyhjiä. Piratismilla ei ole kysyntää.
Itse ostan edelleen fyysisiäkin levyjä, mutta pääpaino on vinyylissä. Oma cd-kokoelmani jää varmasti jälkipolville, mutta itse formaattia en varmaan hirveästi enää hanki lisää. Ellei metsästyksen kohteeksi ota ylipitkiä 90-luvun julkaisuita, joita ei verkkoon ilmesty ja vinyylille pysty.

Fyysisen äänitemyynnin alamäki on ollut pitkä ja johtanut siihen, että bulkkilevyjen myynnillä ei puoti enää pysy pystyssä. Myös marketit ovat vähentäneet levyjen viemää hyllytilaa. Näistä asioista enemmän alle linkkaamassani Haarman mielenkiintoisessa pohdiskelussa.
Myös musiikista kirjoittaminen kaupallisesti on kärsinyt samaa suoneniskua, joka pohjautuu äänitemyynnin murrokseen, mutta myös kirjoitetun ja painetun median kriisiin. Zinejä lukuunottamatta en suosittelisi enää mitään olemassa olevaa painettua suomenkielistä kaupallista musiikkilehteä. Pillifarkkumiehet ja klikki-managerit vievät ne hautaan ja on turha olettaa, että verkon puolella kukaan maksaisi niiden 'sisällöstä' tai maksavaa yleisöä olisi kohta enää edes olemassa.

'Tää on ikuist' ja Levyhylly jatkaa valitsemallaan tiellä rakastaen ennenkaikkea musiikkia, mutta myös fyysisiä kauniita levyjä ja niiden kansia. Pidetään kuitenkin pieni hiljainen hetki tässä perässä lueteltujen kivijalka- ja muiden levykauppojen muistolle, sekä ennenkaikkea opastavien myyjien poistumiselle jotka ovat seitsemän vuoden aikana kaatuneet; Tunnelin levy, Popparienkeli, Pomp-divari, Epe's, Peltirumpu, Dis'n Dat, Lifesaver, Free Record Shop, Stupido Shop, Airon musiikki, Levy-Musiikki ja lisää tulee aivan varmasti.

Tässä vielä mielenkiintoista pohdintaa ja faktisia lukuja levyistä ja äänitteistä Suomessa ja muualla:
http://haarma.com/2014/05/cd-levyt-pilvipalvelut-ja-kotimarkkinat/

4 kommenttia:

Pasi kirjoitti...

Tervehdys pitkän linjan blogaajalle.
Oon seurannut sua jo reilu kuusi vuotta. Paljon mielenkiintoisia kirjoituksia ja uutta musaa tullut löydettyä, kuten nyt vaikkapa Tangerine Dream.
Mulle passaa myös mainiosti, että päästelet pitkiä juttuja, ilman mitään kuvakollaaseja tai biisilinkkien tulvaa. Täällä kyllä jaksetaan lukea.
Jatkahan samaan malliin ja onneksi olkoon tonnista.

Rolf Jacksen kirjoitti...

Kiitokset!

Timo kirjoitti...

Onnittelut tonnista / 7 vuodesta. Viimeiset pari vuotta olen tätä seurannut ja sitä vanhemmatkin jutut on tullut suurelta osin kahlattua läpi.

Olen erityisesti pitänyt "Rockin apumiehet" kirjoituksista. Ja hyvää musiikkiakin olen täältä löytänyt, viimeisimpänä Bob Carpenter, johon tuskin olisin muutoin törmännyt.

Anonyymi kirjoitti...

Myöhästyneet onnittelut! Kiitettävästi olet jaksanut päivittää ja kirjoittaa huolella mielenkiintoisista aiheista. :) Parasta blogissasi on todella ennakkoluuloton asenne musiikkia kohtaan: juuri mitään genreä ei kaihdeta ja kaikissa jutuissa on pointtinsa.

Moni hyvä blogi on tosiaan kuollut ja tuntuu, että hyviä uusia ei synny enää entiseen tapaan. Omakin blogini mädäntyy inspiraation puutteen ja kaikenmoisten siviilielämän kiireiden vuoksi. Mutta ehkä jonain päivänä taas ehtii/viitsii kirjoitella - toivottavasti ainakin sinä jaksat jatkaa...

T: Jere/Shit and Hell Department